20.6.2015

Sämpylän väliin

Pulled Chicken eli nyhtökana tulille. Hieman hidas, mutta melko vähätöinen herkku vaikka sitten sen sämpylän väliin. Omnom omskis.


Nyhtökana
3-4 annosta

Kanan Paistileikettä n. 600-700g

Maustekastike
1/2 dl tummaa siirappia
1/2 dl fariinisokeria
1/2 dl omenaviinietikkaa
1/2 dl soijaa
2 tl sambal oelek -chilitahnaa
4 valkosipulinkynttä murskattuna
Peukalonkokoinen pala tuoretta inkivääri raastettuna (jokainen voi oman maun mukaan valita sopivankokoisen peukalon)
mustapippuria myllystä
3 tähtianista
tuoretta chiliä (maun mukaan)

2 rkl Dijon-sinappia
2 rkl ketsuppia
suolaa

Lado paistileikkeet uuninkestävään vuokaan. Sekoita maustekastikkeen aineet lukuun ottamatta sinappia, ketsuppia ja suolaa. Kaada puolet kastista kanojen päälle ja peitä vuoka foliolla.
Kypsennä n. 2 tuntia 150 asteisessa uunissa.
Anna kanojen hieman jäähtyä. Siivilöi liemi kattilaan ja keittele kasaan, kunnes siitä jäljellä noin puolet (muuttuu siirappimaisemmaksi). Nyhdä kana.
Lisää keitettyyn liemeen revitty kana, loput maustekastikkeesta, ketsuppi, sinappi ja suola.
Sekoita tasaiseksi ja kuumenna. Tsekkaa maku.

Ohjeen pohjana on Kariniemen Pulled Chicken, mutta olen tuunannut sitä hieman omien kaappien sisältöjen mukaan. Alkuperäisessä on mm. riisiviinietikka omenaviinietikan sijaan. Meillä niin vähän menee muuten etikkaa mihinkään ja kun kaapissa omenaviinietikkaa oli, lorautin sitä. Sopi.
Vähän reilummin laitan valkosipulia kuin alkuperäisessä ohjeessa. Nämäkin makuasioita. Tähtianikset ovat jäänne glögikaudelta, joten viskoin niidenkin jämät matkaan, ostetaan ensijouluna uudet. Aiva kuule hyvi sopi neki.

Reipas tietty tekee itse kuohkeat sämpylät, mutta minä ostin kaupasta valmiit. Ihan niin reipas en jaksa näin juhannuksena olla.

Kuvia sitten valmiista tuotoksesta jahka ehdin taaskaan sitä kuvaamaan, ennen kuin uunivuoassa on jäljellä vain roiskeet ;) Että rivien välistä: Tee vähintään tuplana.
 
Miia






18.6.2015

Perhepuistossa

Eilen kävimme ensimmäistä kertaa Jyväskylässä Harjun kupeessa olevassa Mäki-Matin perhepuistossa. Oli täältäkin ajelemisen väärti :)
Aamupäivällä pakattiin lapset autoihin ja päräytettiin kaverin kanssa Jyväskylään. Parkkipaikan löytäminen meni vähän vaikeaksi tietöiden takia, ja lopulta jätin auton ties minne tienvarteen. Vähän jännitti odottaako autolle palatessa pikavoitto tuulilasissa, kun liikennemerkit olivat vähän hukassa, mutta ei onneksi. Ja parkkipaikka olikin itseasiassa aivan puiston lähellä, 200 metrin päässä kun käytti kävelytietä. Tiedänpähän mihin kurvaan ensi kerrallakin, ahtaaseen taskuun en meinaan edes yritä parkkeerata, valitsen pienen kävelyn sen sijaan :D
Keli oli vähän arvoitus. Välillä aurinko lämmitti oikein mukavasti, välillä tuuli oli viedä tukan mennessään, tuli sieltä pari tippaa vettäkin, mutta selvittiin kuivina. Ei kyllä edelleenkään ole järin kesäinen keli. Sen huomasi puistossa lasten pukeutumisestakin. Osa oli shortseissa ja t-paidassa, osalla kunnon toppaa päällä. Niiloa tuskin paleli, niin vauhdikkaasti tutkittiin uutta puistoa! Itselle olisi pitänyt kuitenkin ottaa lämpimämpää hupparia matkaan.
Kaikkineen puistoilimme kolmisen tuntia. Aika juoksi hyvässä seurassa. Välillä kävimme puiston kahvilasta hakemassa kahvit ja korvapuustit ja lapsille jäätelöt. Kahvilan yläkerrassa oleva kerhotila(?) oli todella siisti (ja ihanasti tapetoitu). Pieni keittiö ja ruokailutila helpottivat kummasti vauvan kanssa liikenteessä olevaa, vaipanvaihdot sujui sutjakasti isossa pesualtaassa (ei mitään hikisiä pikku posliinialtaita). "Olohuoneessa" oli leluja, joilla Niilokin malttoi hyvin leikkiä sen aikaa, että äiti joi kahvinsa ja mutusti korvapuustinsa, syötti ja vaihtoi kuivat pikkusiskolle.
Puistossa porukkaa oli kuin pipoa, ainakin omalla mittakaavallani. Paljonko siellä sitten oikein aurinkoisella kelillä onkaan!
Niilolla vauhtia riitti ja olisi jaksanut vielä kolmen tunnin jälkeenkin paahtaa menemään, mutta äidiltä alkoi puhti loppua. Tietysti uusi puisto uusine leluineen ja liukumäkineen oli niin mielenkiintoista, ettei yhdessä kiipeilytelineessä malttanut kauaa keikkua vaan piti tutkia kaikki. Sainkin rattaiden kanssa kiiruhtaa ympäri puistoa juoksujalkaa painavan lapsen perässä. Turha oli parkkeerata rattaita mihinkään :D
Tämä puistoilu ei takuulla jäänyt viimeiseksi kerraksi. Heti kun lämmin päivä koittaa, suuntaamme uudestaan!

Kotimatkalla poikkesimme vielä ihanalle Nosh-edustajallemme Reetalle hakemaan "rekin tyhjennysmyynti" ostoksemme. Niilolle keltainen Tiikerit paita ja Mallalle Baggy housut. Molemmat vielä reiluja kokoja, mutta ovatpahan jemmassa odottamassa :) Tiikerit kun jatkaa mallistossa vielä syksylläkin, ainakin leggareiden muodossa, eivät ole sitten mitään "menneen talven lumia" kun käyttöön pääsee ;)

Yrittäisiköhän sitä ommella nyt kun molemmat lapsoset painuivat päikkäreille (isompi jäätävän kiukkupuuskan saattelemana) vai zippaisiko itsekin sohvalle. Siinä vasta pulma.

Miia

16.6.2015

Kasvari saa seinät

Missä mennään kasvihuoneprojektissa juuri nyt? Nimi on Helmi. 
Väliseinä on kahta paneelia vaille valmis, sitten sen pääseekin jo maalaamaan. Ajattelin sutaista sen valkoiseksi, tuo mukavasti valoa. Ulkoseinien maalaus on aloitettu. Laudoitus on vielä hieman kesken, sillä osan voi laudoittaa vasta kun saadaan ovet tai edes mitat, joita ei vielä kumpiakaan ole. Mistähän nekin... Jaakko kyllä uhkasi tehdä itse, ainakin vajan puoleisen. Kaikki valkoiset pohjamaalatut vuorilaudat ja alajakolistat pitää vielä nekin maalata valkoisella. Samoin ikkunat. Mietin vain, että odottaisinko tämän kesän että vanhat maalit rapisisivat itsestään pois, jolloin ei tarvitsisi niin paljon hioa..Värit ovat samat kuin talossamme.
Sisäpuolella sokkelia vasten pitäisi laittaa patolevyä, ettei multa ole kiinni seinässä. Kai se pitkässä juoksussa jotain aiheuttaisi...(?)
Katosta ei ole vielä tietoakaan, mutta siitä huolimatta taidan kohta ostaa jostain tomaatintaimet, pian niitä ei enää saa mistään. Suojaahan tämä jo sivusuunnassa tuulelta :D Tosin tänäänkin sain todistaa hetkellisesti, että vaikka Suomen kesä on vähäluminen, rakeita saadaan varmasti. Huoh.
 
Mutta on se pähee, siitä ei pääse mihinkään. Vai mitäs sanotte?
Tästä saa muunnettua vaikka kesäisen kahvitteluhuoneen jos jonain päivänä ei enää kituvat tomaatintaimet nappaa ;)
 
 
Miia



Pientä päivitystä lastenhuoneeseen


Meillä lastenhuone harvoin on tiptop, mutta ei sen ole tarkoituskaan olla mikään näyttelytila. Siellä pitää pystyä ja SAADA leikkiä. Oikeasti rakastan sitä näkyä kun pikkuruiset Legot, Duplot ja Brion junarata on levitettynä lattialle ja niillä ihan oikeasti leikitään. En varmaan pienenä saanut tarpeeksi leikkiä legoilla, saati omistanut niitä tarpeeksi, kun välillä unohdun yläkertaan itsekseni rakentelemaan, Niilon jo touhutessa alakerrassa jotain ihan muuta (ja yleensä luvatonta).
 
Niilo on pikkuhiljaa alkanut viihtymään yksikseenkin omassa huoneessaan, mikä on mahtavaa, sillä suurin osa leluista on samalla muuttanut yläkertaan. Pyrinkin siihen, että olohuoneessa ovat vain lelut, joilla ei saa viidessä sekunnissa kaaosta aikaan.
 
Lastenhuoneen sisustus tuntuu olevan aina vähän vaiheessa ja siellä käykin vierailevia huonekalutähtösiä, jotka taas hetken kuluttua muuttavat toisaalle. Nyt siellä on mm. Kartellin Componibili, joka sopii sinne paremmin kuin hyvin. Aloinkin jo kyllästyä niihin yöpöytinä meidän makkarissa...
Viimeisin hankinta on jo kehyksiin asti päässyt Viljamin Puodin Panda juliste. Se yhdessä mustan Lego laatikon, Heicon sienivalaisimen ja pellavaviirinauhan kanssa ovat lastenhuoneen sisustusta parhaimmillaan nyt :) Vielä kun saisin jonkinlaisen hyllyn seinälle, jolle kerätä legoukkojen keltaiset päät turvaan, olisin happy.
 
Miia
 



12.6.2015

Suuri pieni timpuri

Ihana seurailla lasta (ja miestä) touhuissaan. Niilo niin tosissaan auttaa isäänsä kasvihuoneen kanssa. Siitä tulee maailman paras kasvari kun nämä kaksi sen yhdessä rakentavat :') Tuntuu kulkevan verissä näillä tämä taito ja kiinnostus rakentaa. Ei sillä, en valita <3
Kuvat tulevat vähän jäljessä, kuten instagramia seuraavat saattavat huomata, kasvarihan on jo paljon pidemmällä kuin kuvat antavat ymmärtää. Runko on pystyssä ja ikkunat paikoillaan. Viikonlopun aikana toivottavasti alkaa syntyä kattoristikoita ja päästään kateostoksille :) Minun tehtäväni on kuulemma metsästää sopivat vanhat ovet. Jooo-o. Aloittaisiko Tori.fi:stä.
Hirveän vastahakoisesti mies tähän projektiin ryhtyi, mutta olen havaitsevinani pientä innostumista.... ;)
Kohta on jo juhannus ja sen jälkeen alkaakin miehen LOMA. Saadaan nauttia isukin seurasta kuutisen viikkoa. Ainakin. <3 <3 <3
 
FRIYAY!
 
Miia


2.6.2015

Oiva kesälätsä vinkki!

Käyn kuvailemassa paikallisen käsityöläisen, Hattulin Sannan luomuksia hänen hiljattain auenneeseen verkkokauppaansa aina kun jotain uutta valmistuu ja nyt on pakko vinkata eteenpäin! Jos lapseltasi puuttuu, tai vaikka kesähattuja olisikin jo joka nurkka vääränä, suosittelen tsekkaamaan Lätsäsen. Ihastuin oikopäätä, erityisesti tähän hennon vaaleanpunaiseen Ornamentti kuosiseen. Jos Malla jo istuisi rattaissa, tai ylipäätään tekisi muutakin kuin makaisi selällään, ostaisin meille tämän ihanuuden välittömästi. Ja villi veikkaus, etteivät nämä verkkokaupassa kauaa vanhene, sen verran ihana kesähattu! Enemmän unisex malliset kuosit löytyvät myös, niissä seikkailee apinat ja elefantit. Eli pojille löytyy myös. Istuu vanhemmankin lapsen päähän hyvin, näin omin silmin ;) Niilollekin on tulossa oma Lätsänen, siitä myöhemmin lisää ;)
Toinen ihanuus on Pikku Hippu Mekkonen. Kurkkaa sekin ;)
 
Miia


1.6.2015

Dots dots - hihaton body (ja eilispäivän Tiikeri)

Eilen mä sit surauttelin "nopeasti" yhden käyttökelpoiseksi testiommellun hihattoman perus bodyn. Näitä saattaa tulla vinopino, niin peruskamaa. Ja kun suomen kesähän on tunnetusti TUKALAN KUUMA, niin hihattomille on tarvetta. Hahaha. Sarkasmia. Tai ironiaa. En erota niitä toisistaan. (Tätä ei tietty ois tarvinnut julkisesti paljastaa, vaan googlata, mutta meni jo...)
Tekisin mieluummin vielä pitkähihaisia bodyja, koska se kesähän tulee vasta parin kuukauden päästä ja kestää kaksi viikkoa, mutta yhdessäkään Ottobressa jonka omistan, ei ole sellaiseen kaavaa, joten jouduin heittämään heitä tilauksella. Pari vanhempaa lehteä on siis toivottavasti jo matkalla tännepäin:) Ihan huippujuttu muuten tuo vanhojen irtonumeroiden tilausmahdollisuus heiltä. Pisteet sinne!
Sain myös kaverilta lainaan Prymin nepparipihdit(?) eikä enää tarvitse hakata vasaralla neppareiden vastakappaleita toisiinsa siinä toivossa, että osuvat kankaan läpi kohdilleen. Siinä tuli haaveri jos toinenkin. Huippu vekotin eikä tarvitse edes käyttää voimaa.
Ja juuri kun viime postauksessa sanoin, että ensi kerralla kuvaan käyttäjän päällä, meni heti syteen. Puin bodyn Mallalle, virittelin kameraa ja tsädäm, pukellus pitkin rinnuksia. Ei tullut edustavaa kuvaa ei. No mutta jokainen varmaan tietää miltä näyttää istuva, hihaton body vauvalla. Kuvitelkaa se nyt mielessänne. Jes, hyvä. Sellainen siitä tuli :)
Kaava on Ottobren 3/14 Wasp Flight koossa 62, sillä erotuksella että neppareita laitoin vain kaksi. Jos olisin omistanut pieniä, olisin laittanut kolme. En myöskään tehnyt applikaatioita, ei oo mun juttu (ainakaan vielä).
Eihän se vieläkään täydellinen ole. Kaitalehuolittelujen kohdistaminen on sivusaumoissa saumurilla vielä hieman hankalaa, koska alempi kangas vetää aina vähän etusessa neulan alle ja.. No. Niin. Nyt olen alkanut aputikata kaitale kohdan, mikä hieman jeesaa. Kyllä mä vielä opin ;)
Kankaana tässä käytin Noshin minttu/harmaata Polka Dotsia. Ihana kangas. Kaitaleet tein tähän resorista, Noshin minttua sekin.

Yritin myös houkutella Niiloa kuvattavaksi eilispäivän Tiikeri paita päällä, mutta ei ollut suopealla tuulella tämä malli. Hirvittävä raivokohtaus kun pyysin seisomaan sekunnin paikallaan. Juu ei. Selevä. Pidä tunkkis.
 
 
Miia
 
 


Voisin diagnosoida itselleni ompeloosin

Ompeloosi. En tiedä mikä se on, mutta kuulosta siltä, että mulla on just se. Pakko vaan ommella, ommella ja vähän vielä ommella. Ja ratkoa joka toinen sauma ja ommella uudestaan, mutta ei se mitään! Jokainen pienikin hetki, jonka jostain saa itselleen nipistettyä, menee lahjakkaasti tämän uuden harrastuksen parissa.
Uusia kankaita lähtee tilaukseen liki viikoittain. Pääasiassa tilaukseni lähtevät Noshin suuntaan. Sieltä ne parhaat trikoot tulee, luomuna. Yritän ne aina vaivihkaa noutaa Siwasta ja sujauttaa pesukoneeseen miehen huomaamatta. Naurettavaa. Kai nyt aikuinen ihminen saa kankaita ostaa. Ihan kuin teininä kun yritti piilottaa siideripulloa omaan huoneeseen vanhempien huomaamatta :D
Nyt kun tutkailee alkuhuuman ompeluksia, väliin ihan hävettää. Mutta se kuuluu asiaan, asiaan jossa harjoitus tekee mestarin. Olen jäätävä pilkun viilaaja (paitsi sit kun on tehnyt jonkun sauman neljästi uudestaan, saa viidennellä kerralla tulla millaista kuraa vaan, en korjaa!). Monesti sanon Jaakolle nopeasti tekeväni Niilolle paidan ja tiedän jo aloittaessani puhuvani sujuvasti p*skaa. Siihen menee vähintään se kolme tuntia. Mikä ei ole nopeasti edes omalla mittapuullani. Mutta mieluummin korjaan omaan silmään pistävät virheet (vaikka sitten viidesti) kuin että valmiiksi saatuani myttään vaatekappaleen kaapin perälle ja unohdan sinne. Käyttöön asti niiden pitää päästä, ei tässä muuten ole mitään järkeä - edes rahallisesti.
Olen kokeillut useampaa tyyliä tehdä mm. hihansuun huolittelut ja nyt tuntuu, että olen löytänyt sen itselle mieluisan tavan tehdä. Tyylejähän on yhtä paljon kuin on tekijöitä.
Viimeistelyn jälkikin alkaa miellyttää omaa silmää, ilman että tarvitsee liioin hävetä kun huomaa, että kauppareissulla lapsella onkin päällä se mutsin kirosanoin maailmaan saateltu riepuparka. Ja siis pakko myöntää, tulee manattua aika paljon. Ei uskoisi, että mielenterveyteni kannalta tärkeä asia saa manaamaan niin paljon. Mutta kun neula vääntyy tai kun saumurin lanka katkeaa ennen aikojaan, pistäähän se potuttamaan... Siksi yritänkin ommella silloin kun lapset on päikkäreillä. Ei ehkä parasta ulosantia pienille korville :'D

Tässä viimeisimmät, samalla myös varmaan ensimmäiset, jotka tuli kuvattua ihan järkkärilläkin, pelkän puhelimen kameran sijaan.. Instaanhan nämä kaikki aina päätyvät, sinne päivittyy useamman kerran viikossa uudet aikaansaannokset ;)
Noshin kankaista molemmat, Tiikeri kuosista tuli pitkähihainen, kaula-aukon huolittelin sujuvasti saumurilla samaisesta kankaasta tehdyllä suikaleella. Päälle vielä suoraommel joka pitää tuon saumurin sauman(?) siististi paikoillaan. Hihansuut ja helman ompelin onnistuneesti (jo oli aikakin) kaksoisneulalla. Melkoinen saavutus. Niin paljon tuli tapeltua makkaralle menevän kaksoistikin kanssa..
Keltainen BMX kuosinen on t-paita, himpun pidemmällä hihalla. Hiha tulee kyynärtaipeeseen asti, mikä ei alun perin ollut ihan tarkoitus, mutta näytti Niilon päällä yllätävän hyvältä. Saatan jopa käyttää hihanmittaa toistekin! Siinä samaiset huolittelut.
Kaavana olen käyttänyt malliltaan Niilolle passelia Ottobren Mr. Bear mallia (6/13) koossa 98. Sillä erolla että olen lisännyt pari senttiä helmaan ja hihoihin, jotta saan pidemmän käänteen.
Ensi kerralla yritän saada kuvattua myös käyttäjän päällä, eihän näistä muuten kukaan tiedä onko onnistuneita vai ei.
 
Nyt, Hyvää Yötä.
 
Miia