31.12.2013

Tänään kehtaa vielä fiilistellä jouluisilla kuvilla, kehtaahan?

Olen jäätävästi myöhässä näiden kuvien kanssa, mutta vielä näin vuoden viimeisenä päivänä ne kehtaa julkaista, huomenna ei ehkä enää...
Joulumme oli rauhallinen, aatto kotona lähimmäisten kanssa, joulupäivää vietimme mökillä ja haudoilla käyden. Juustoja söin niin paljon, että pelkkä hajukin kuvottaa nyt.

Se joulusta.

Tänään juhlistamme vaihtuvaa vuotta nyhtöpossun, coleslawn ja kuohuvan kera!

HaPpY nEW yEAr 2014!

-M-




20.12.2013

Enää neljä yötä jouluun on..

Huomenna pitäisi hoitaa viimeisetkin jouluostokset jotenkin kunnialla odotettavista ruuhkista huolimatta. Ruokaostokset, lähinnä siis sellaiset tarpeet joita ei täältä meidän ässäkaupasta saa, mennään huomenna tekemään Jyväskylään, Mestarin Herkkuun. Luotan juustotarjottimeni täysin MH:n tarjontaan. Juustot, viinit, viikunat, siinä ehkä ne oleellisimmat. 
Tänä jouluna ruokailemme tosiaan meillä, vanhempani ja appivanhempani tulevat meille. Aiempina jouluina on juostu pöydästä toiseen. Sovimme ruokatouhut niin, että jokainen tekee jotakin. Reilua minusta. Ihan jo rahallisestikin. Minun osuuteni on juomat, juustot, leipäset, vihersalaatti ja jälkiruoka. Aika helppo nakki napsahti :) 

Suunnittelin jotakuinkin tällaista omalta osaltani:
Limppuleipäsiä kylmäsavuporotahna nokareella (suupala koossa)
Vihersalaatti tammenlehtisalaatista, päärynästä, sinihomejuustosta, hasselpähkinästä
Jälkiruoaksi jouluinen, kardemummalla ja kanelilla höystetty juustokakku 
Juustotarjottimelle 5-6 eri juustoa, viikunoita (tai viikunahilloa), rypäleitä, omenaa, "keksejä".. 
Pari pulloa valkoviiniä, jälkiruokaviini ja jokin terävä. (4 pulloa punaviiniä ja 1 pullo Bourbonia tuli isännän matkassa töistä, joululahjuksia ;))

Niin ja riisipuuro. En pidä siitä, mutta aion opetella syömään sitä. Edes kerran vuodessa :)

-M-

18.12.2013

Kuva kuvasta

Tilasin jo jokin aika sitten pari kunnon valokuvapaperille tulostettua kuvasuurennosta Niilosta. Viikonlopun pikapyrähdys Ikeassa, ja kuva on kehyksissä. Joskus harvoin ne omatkin otokset onnistuu, pitää vain pitää laukaisinsormi herkkänä ja kamera jatkuvasti käden ulottuvilla :) 

-M-


Mommy's little helper

Joulusiivot on aloitettu. Ajattelin ottaa kerrankin varman päälle ja aloittaa ajoissa. Ettei jäisi aatonaattoon joka nurkka... Eilen sai kyytiä sauna, kylpyhuone ja uuni, tänään taikinoin piparitaikinan jääkaappiin odottamaan huomista. Aamusta heti taikinan kimppuun :) 

Tahtoo päivisin kaikki aika mennä siihen, että yritän pysyä pojan perässä, laittaa ovia kiinni, nostella tavaroita korkeammalle, ehtiä viime tipassa nappaamaan kainaloista kun pienet jalat lähtevät alta. Päivisin en toisin sanoen saa tehtyä yhtikäs mitään. En edes päiväuniaikaan, koska nukun silloin aina itsekin. Hyvällä tuurilla saan pyykit pestyä ja astianpesukoneen täytettyä, toisinaan en niitäkään. Ja silti, vaikka kuinka yritän olla kaappaamassa ennen kuin kolahtaa, aina lähistöllä ja läsnä, meillä on taas silmä mustana. Koin ehkä lievää huonoa äitiyttä tämän episodin jälkeen, mutta kun ynnäilin tunteja jotka vietän pojan kanssa kaksin, ja ne tunnit jolloin isinkin valvova silmäpari on paikalla, lopputulema oli se, että minun kanssani ne haaverit todennäköisesti sattuvat jos ovat sattuakseen. Toivon niin, että tuon pienen miehen päähän kasvaisi äkkiä älli jotta näiltä kuhmuilta, mustilta silmäkulmilta ja palovammoilta säästyttäisiin jatkossa. Tosin taitaa olla toiveajattelua. Mutta kun hinku liikkeelle on niin kova, minkäs teet. Onneksi neuvolatätimme sattui tulemaan terveyskeskuksen käytävällä vastaan. Kerroin mitä oli käynyt enkä välttynyt kyyneliltäkään vaikka kuinka yritin olla vahva. Jenni kuitenkin lohdutti minua sillä, että kaikille sattuu, ja on niin lapsen temperamentista kiinni, kuinka aikaisin lapsi lähtee liikkeelle. Toiset hyvinkin aikaisessa vaiheessa eikä niitä sitten pidättele enää mikään (tai kukaan), toiset taas saattavat kölliä lattialla tyytyväisinä vielä kahdeksan kuukauden iässäkin vailla minkäänlaista mielenkiintoa lähteä liikkeelle. No, meillä selvästikin kuulutaan tähän ensin mainittuun sakkiin.. Syöttötuoliinkin on hankittava pikapuoliin turvavaljaat ja sitterin sai jo pestä pois, karkasi siitäkin, kepulainen. Kyllä ne ensimmäiset kuusi kuukautta vauvan kanssa olivat helppoja. Kun laittoi vauvan sitteriin tai leikkimatolle, tiesi, että sen löytää siitä vielä kun tulee vessasta. Nykyään - juu ei. 

Nyt kun sain vähän avautua, voinkin levollisin mielin kelmuttaa piparitaikinan ja painua itsekin nukkumaan, keräämään jaksamisen palikat kasaan, että selvitään taas huomisesta - toivottavasti kolhuitta. Haastetta lisää Niilon löytänyt flunssan perkele. Onneksi isillä on enää kolme aamua ja sitten monen viikon loma :) 

-M-

11.12.2013

Torsti

Luovaa ajattelua. Äiti ehdotti, että teen pohjalle patjan ja hankin uuden puunkantokopan. Ei kai se auta...

-M-